Etusivulle
Itämeren yleispiirteet
Itämeren historia
Lajisto ja elinympäristöt
Itämeri ja ihminen
Meriluonnon harrastaminen
Aaltojen alla -kirja
Lisätietoja


 

ILMASTON MUUTOS



Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmaston lämpenemistä ihmisten toimien takia. Maapallon keskilämpötila on noussut 1860-luvulta 0,4-0,8 C-astetta ja on nyt korkeammalla kuin tuhanteen vuoteen. 1990-luku oli viime vuosisadan lämpimin vuosikymmen maapallolla. Merien lämpenemisestä johtuva lämpölaajeneminen on nostanut maapallon merenpinnan tasoa 1900-luvulla keskimäärin 0,1-0,2 metriä. Jos jäätiköt sulavat, merenpinta nousee edelleen.

Maapallon pintalämpötilan on ennustettu nousevan vuoteen 2100 mennessä 1,4-5,8 °C. Vuosisadan puoliväliin mennessä pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla ja keskileveysasteilla sateisuus lisääntynee. Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen ja merijään laajuus puolestaan vähenevät. Merenpinnan arvioidaan nousevan 0,1-0,9 metriä vuoteen 2100 mennessä.

Ihminen vaikuttaa ilmastoon monella tavalla. Metsät, suot ja meret sitovat hiilidioksidia, joten soiden kuivattaminen ja muutokset metsissä ja metsäpinta-alassa vaikuttavat ilmastoon. Eniten ihminen muuttaa ilmastoa päästämällä ilmakehään kasvihuonekaasuja, joita vapautuu fossiilisia polttoaineita käytettäessä liikenteessä ja energian tuotannossa. Kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), otsoni (O3) ja dityppioksidi (N2O). Myös monet ihmisen valmistamista synteettisistä kemikaaleista ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Tärkeimpiä näistä ovat kloorifluoratut hiilivedyt (CFC:t ja HCFC:t), fluoriyhdisteet (HFC:t, PFC:t ja SF6) sekä bromiyhdisteet (halonit, esim. CF3Br).

Ilmakehän kaasut vaikuttavat maanpinnan lämpötilaan, koska kaasut estävät auringosta tulleen lämmön pääsyn avaruuteen. Hiilidioksidia on maapallolla enimmäkseen merissä, ilmakehässä ja kasvillisuudessa. Mitä enemmän energiantuotannossa ja liikenteessä syntyvää hiilidioksidia sitoutuu meriin ja kasvillisuuteen, sitä pienempi on ilmakehän hiilidioksidipitoisuus. Kasvihuonekaasuja ovat myös metaani ja dityppioksidi. Metaania syntyy pääosin kaatopaikoilla ja karjataloudessa, dityppioksidia maataloudessa ja polttoprosesseissa, esimerkiksi liikenteessä. Lisäksi ilmastointi- ja kylmälaitteiden käytöstä vapautuu ilmaan keinotekoisia kasvihuonekaasuja.




>> Sivun alkuun