|
Jäännelajit eli reliktilajit ovat peräisin joko suolaisen tai makean veden kaudelta. Heti jääkauden jälkeiseltä ajalta peräisin ovat glasiaalireliktit. Tällaisia ovat esimerkiksi kilkki (Mesidotea entomon), jäännehalkoisjalkainen (Mysis relikta), valkokatka (Pontoporeia affinis), jäännehankajalkainen (Limoncalanus macrurus), jättikatka (Gammarus lacustris), okakatka. Myös arktiset reliktit ovat voineet tulla Itämereen vasta jääkauden jälkeen, mutta ne ovat kuitenkin levittäytyneet Itämereen arktiselta alueelta. Tällaisia ovat halkoisjalkainen (Mysis mixta) ja merivalkokatka (Pontoporeia femiorata), härkäsimppu (Myoxocephalus quadricornis), imukala (Liparis liparis), rasvakala (Cuclopterus lumpus), lohi (Salmo salar), taimen (Salmo trutta), nieriä (Salvelinus alpinus), siika (Coregonus lavaretus) ja kuore (Osmerus eperlanus) sekä norppa (Pusa hispida). Suomen luonnonvarainen pähkinäpensaskanta puolestaan on jääkauden jälkeisen lämpövaiheen relikti.
|
