Etusivulle
Itämeren yleispiirteet
Itämeren historia
Lajisto ja elinympäristöt
Itämeri ja ihminen
Meriluonnon harrastaminen
Aaltojen alla -kirja
Lisätietoja


 

HUVIVENEILY



Veneilyn vaikutukset luonnossa ovat monenlaisia. Esimerkiksi luonnonsatamissa on veneilyn eniten rasittamilla alueilla vesikasvillisuus on harvempaa tai se puuttuu. Pohjaeläimistöä on vähän ja vain muutamia lajeja. Veneily vaikuttaa pääasiassa siten, että veneilijöiden veteen päästämät jätevedet lisäävät ravinnepitoisuuksia samalla kun potkurivirrat ja ankkurointi sekoittavat pohjaa. Varsinkin matalissa luonnonsatamissa potkurivirroilla on huomattava vaikutus. Vaikka luonnonsatamien alueilla yleensä ajetaan hiljaa, ne ovat ahtaita ja rantautuminen niissä vaatii usein jarruttelua, edestakaista ajoa ja kääntyilyä pienellä alueella, mikä sekoittaa hyvin tehokkaasti pohjasedimenttiä. Toistuvasti myllertyvä pohja on erittäin epävakaa elinympäristö pohjaeläimille ja kasveille.

Veneily lisää ravinteita veneilijöiden määrään veneessä vietetyn ajan mukaan. Potkurivirroilla ja veneilijöiden ravinnepitoisilla jätevesillä saattaa olla toisiaan vahvistava vaikutus. Ravinnepitoisuuden nousu lisää perustuotantoa, mikä edelleen lisää sedimentaatiota eli muuttaa pohjan pehmeämmäksi. Mitä pehmeämpää pohja on, sitä helpommin potkurivirrat sitä sekoittavat. Sekoittuminen taas nostaa pohjaan vajonneita ravinteita uudelleen kiertoon, mikä lisää perustuotantoa. Toisaalta pohjan sekoittuminen samentaa vettä, mikä vaikeuttaa varsinkin monivuotisten vesikasvien kasvua. Ravinteet pyrkivät tällöin sitoutumaan nopeasti kasvaviin rihmaleviin tai sini- ja piileviin.

Veneilyn muita haittoja ovat veneiden pohjan myrkkymaaleista irtova kupari ja laivojen pohjamaaleista irtoava tina, saaristoluonnon (etenkin lintujen ja hylkeiden) häiriytyminen, meluhaitat sekä pinnan alla että pinnan yläpuolella ja pakokaasupäästöt.

Luonnonsatamat ovat suojaisina merenlahtina uhanalaisten lajien kuten näkinpartaislevien esiintymisalueita. Osa rannikkomme luonnonsatamista on myös maankohoamisen seurauksena tutkimuksen kannalta arvokkaita fladoja. Lisäksi suojaisat merenlahdet ovat myös monien kalalajien kutualueita.

Veneilijä voi vähentää veneilyn haittoja välttämällä luonnonsatamia ja pohjan pöllyttämistä, käyttämällä septi-tankkia tai ämpäriä, keräämällä kaikki roskat talteen ja kärräämällä maihin sekä korjaamalla kaikki veneeseen tulevat viat. Veneen pohjan voi jättää myrkkymaalaamatta ja poistaa levän ja merirokot (näkit) veneen pohjasta pesemällä tai käyttämällä liukkauteen perustuvia suojamaaleja.




>> Sivun alkuun