|
Itämeren lajisto vaihtui aikaisemmin suolaisen ja makean veden vaihteluiden myötä. Nykyään ihminen tuo uudet lajit Itämereen. Vanhimpia tulokkaita ovat arkeofyytit, joita kasvaa ikivanhoissa asutuskeskuksissa, näistä viikinkien kulkureittien varteen keskittyneet lajit ovat pelkästään Itämerelle tyypillinen lajiryhmä. Purjevenekaudella veneisiin otettiin painolastiksi joutomaata, jos varsinaista lastia oli vähän. Painolasti tyhjennettiin joko rannikon lähelle tai satamien alueille, jotta varsinaiselle lastille saataisiin lisää tilaa. Tällöin joutomaan mukana tulleet lajit pääsivät uusille kasvupaikoilleen. Parhaiten painolastilajisto on säilynyt Porin Reposaaressa, Vehkalahdella Haminan lähellä sekä Porvoossa ja Kotkassa. Laivojen, junien ja autojen mukana on kulkeutunut Itämereen lähinnä maalajeja, nämä ovat liikennetulokkaita. Oman ryhmänsä muodostavat sotaväen mukana tulleet lajit, polemokorit, joita on Kaakkois-Suomessa runsaasti. Helsingissä, Turussa, Hangossa, Loviisassa ja Kotkassa on myös myllytulokkaita, jotka tulivat satamiin jauhettavaksi tulevan viljan mukana. Uusia lajeja Itämereen ilmestyy edelleen. Hietasimpukka (Mya arenaria) ilmestyi Itämereen noin kolme sataa vuotta sitten. 1800-luvun lopussa Itämerestä tavattiin vaeltajakotilo (Potamopyrgus jenkinsii). Tämä Uudesta Seelannista lähtenyt laji on kotiutunut Itämereen hyvin. Aasiasta tuli 1920-luvulla laivojen pohjaan kiinnittyneenä villasaksirapu (Eriocher sinensis). Nämä eivät kuitenkaan pysy lisääntymään vähäsuolaisessa vedessä. Amerikasta on kotoisin amerikansukasmato (Marenzellaria viridis), joka on tehokkaasti levinnyt Itämeren keskiosiin. Vaeltajasimpukka (Dreissena polymorpha) leviää Itämeressäkin erityisen tehokkaasti vapaasti uivan toukkavaiheensa ansiosta. Etelä-Venäjältä puolestaan on lähtöisin kaspianhalkoisjalkainen (Hemimysis anomala), joka tavattiin Suomen rannikolla ensimmäisen kerran vuonna 1992. Samaan aikaan Itämerestä tavattiin kookas petovesikirppu (Cercopagis pengoi). Mustakitatokko (Neogobius melanostomus) on uusin Itämereen ilmestynyt kalalaji. Mustakitatokko havaittiin Puolan rannikolla ensimmäisen kerran 1990; sen on arvoitu ilmestyneen Itämereen vuonna 1987, koska löydetyt yksilöt olivat kolmivuotiaita ja niiden uskottiin saapuneen Itämereen toukkana.
|
