Etusivulle
Itämeren yleispiirteet
Itämeren historia
Lajisto ja elinympäristöt
Itämeri ja ihminen
Meriluonnon harrastaminen
Aaltojen alla -kirja
Lisätietoja


 

IHMISEN ARKI JA ITÄMERI



Arki on täynnä valintoja. Valitset mitä syöt, miten kuljet koulu- tai työmatkasi, mitä harrastat ja miten käytät aikasi ja rahasi. Jo valitsematta jättäminen on valinta. Tässä etsitään vaihtoehtoja, joissa Itämeren hyvinvointia käytetään valintaperusteena.

Kuluttaminen on tutuin arkipäiväinen valinta. Voit vaikuttaa päästöihin kulutusvalinnoillasi: lähellä tuotettu ruoka tuhlaa vähemmän raaka-aineita kuin kauempaa tänne lennätetty. Lähellä tuotettu, kasvispainotteinen luomuruoka on ympäristön kannalta parasta ruokaa. Erilaiset pesuaineet ja paperituotteet on aika helppo valita joutsenmerkin perusteella. Tietoa muista ympäristömerkeistä saat esimerkiksi osoitteesta http://www.vyh.fi/palvelut/yritys/kalvot.pdf. Hankkimalla kunnollisia ja kotimaisia kestokulutustavaroita lyhenevät tavaroiden kuljetusmatkat - ja päästöt. Koneista kannattaa valita ne, jotka käyttävät vähiten energiaa ja kestävät pisimpään. Vaateostoksilla käyminen on jo hankalampaa, luonnonkuiduista tehty vaate ei välttämättä olekaan ympäristöystävällisin vaihtoehto. Ekotehokkuuden laskeminen kaupassa taas on hankalaa. Silloin kannattaa ostaa vain vaatteita, joita todella tarvitsee, sillä käyttämätön vaate on jäte. Tuottamalla vähemmän jätettä suojelet myös Itämerta. Ne jätteet, jotka arjessa syntyy, kannattaa lajitella. Lisää tietoa kulutusvalintojen pohjaksi voi hankkia osoitteesta http://www.rauhanpuolustajat.fi/kulutaharkiten/

Autoilua välttämällä, julkista liikennettä, polkupyörää ja jalankulkua suosimalla vähenee myös Itämereen joutuvan typen määrää. Liikenteestä Itämereen päätyvän typen määrä on vain kasvanut. Veneillessä voi suojella Itämerta keräämällä virtsat septitankkiin tai ämpäriin ja roskat roskakoriin, jotka tyhjentää maissa. Veneilyn muita haittoja voi vähentää huolehtimalla veneen moottorin kunnosta, käyttämällä purjeita, jättämällä veneen pohjan myrkkymaalaukset tekemättä ja ajamalla hitaasti luonnonsatamissa ja muissa matalissa, suojaisissa paikoissa.

Itämeren tilaan voi vaikuttaa myös parlamentaarisin keinoin. Poliitikoille voi kertoa mielipiteensä ja esittää heille toimenpidevaatimuksia. Vaaleissa voi äänestää henkilöitä, joiden tietää edistävän ympäristönsuojelua. Voi järjestää mielenosoituksia, kirjoittaa lehtiin, järjestää erikokoisia yleisötilaisuuksia ja kokouksia luonnonsuojeluun liittyvistä asioista. Paikallisviranomaisille taas voi ilmoitaa ympäristörikoksista ja väärinkäytöksistä. Ympäristökeskukset ottavat vastaan ilmoituksia leväesiintymistä, happikadoista ja muista järvien tilassa ilmenevistä yllättävistä asioista. Voi myös ottaa asiallisesti suoraan yhteyttä paikallisiin yrittäjiin, jos huomaa korjattavia epäkohtia.

Voi myös toimia järjestöissä tai perustaa oman toimintaryhmän. Esimerkiksi useiden järvien ranta-asukkaat ovat perustaneet yhdistyksiä, jotka hoitavat järveä esimerkiksi kalastamalla roskakaloja tai järjestämällä järven ilmastuksen ankarina jäätalvina. Voi myös liittyä aktivistiksi johonkin ympäristöjärjestöön. WWF (World Wildlife Fund) on maailman suurin luonnonsuojelujärjestö, Suomessa Itämeren suojelu on yksi WWF:n toiminnan tärkeimpiä alueita. Lisää tietoa järjestöstä saa siirtymällä WWF:n nettisivuille tästä.

Taiteenkin avulla voi vaikuttaa ja valistaa. Perinnemaiseman muuttumista voi kuvata elokuvin, valokuvin, sävellyksin, näytelmin tai maalauksin. Esimerkiksi Saimaan norpan suojelussa valokuvat ovat olleet hyvin tärkeitä. Vedenalaisilla valokuvilla taas tehdään tunnetuksi maailmaa, jota kaikki eivät näe.

Syvällisempää tietoa ympäristönsuojelusta haluaville tarjoavat yliopistojen luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset tiedekunnat, ammattikorkeakoulut ja opistot opetusta luonnonsuojeluun ja ympäristönhoitoon liittyvistä asioista. Ympäristötaloutta tai ympäristöjohtamista voi opiskella esimerkiksi kauppakorkeakouluissa ja teknisissä korkeakouluissa sekä työvoimahallinnon työllisyyskursseilla. Koulutuksesta saat tietoa vuosittain päivitettävistä oppilaitosten valintaoppaista ja työvoimatoimistoista. Koulutustarjonnasta kerrotaan myös erilaisilla messuilla sekä koulujen ja oppilaitosten avointen ovien päivillä ja päivälehtien sivuilla.

Työpaikoilla ja opintolaitoksissa voi vaikuttaa tekemällä ympäristöaloitteita. Monilla työpaikoilla on käytössä ympäristöjärjestelmä, jota noudattamalla ja kehittämällä suojelet myös Itämerta. Oppilaitoksissa taas toimii erilaisia opiskelijayhdistyksiä, kerhoja tai valtuustoja. Yliopistoissa edustajisto on vaaleilla valittava elin, joka päättää monista ylioppilaskuntaa eli oppilaitoksen opiskelijoita koskevista asioista. Joissakin kunnissa kouluissa valitaan luotto-oppilas, lapsivaltuusto tai nuorisovaltuusto, joiden kautta voi tuoda esille ympäristöasioitakin. Green Office on Suomen WWF:n toimistojen tarpeisiin kehittämä ympäristöjärjestelmä, joka on toteuttamistavaltaan kevyt ja yksinkertainen. Green Office soveltuu pieniin ja suuriin toimistoihin, niin yksityisiin yrityksiin kuin julkishallintoon. Sen avulla yritys voi säästää materiaali- ja energiakustannuksissaan ja kohentaa yrityskuvaansa. Myös työpaikalla ja oppilaitoksessa voi lajitella jätteet ja edistää ympäristöystävällisempien tuotteiden käyttöä.




>> Sivun alkuun