Etusivulle
Itämeren yleispiirteet
Itämeren historia
Lajisto ja elinympäristöt
Itämeri ja ihminen
Meriluonnon harrastaminen
Aaltojen alla -kirja
Lisätietoja


 

LITORAALI



Litoraali on rantavyöhyke, joka ulottuu roiskerajalta syvimpään kohtaan, jossa kasvit kasvavat. Litoraalipohjia on monenlaisia: kalliorantoja, hiekkarantoja, liejupohjaisia ruovikkoja, avoimia tuleen pieksämiä rantoja ja suojaisia, lähes sulkeutuneita fladoja. Pohjien kasvillisuus ja eliöstö vaihtelevat pohjan laadun ja rannan avoimuuden mukaan, mutta rannoilla elää useita lajeja ja monet ulapalla elävistä kaloista tulevat sinne kutemaan. Kallioisella rannalla vesirajassa etenkin rehevillä paikoilla elävät rihmalevät, yleisin on ahdinparta. Kovilla pohjilla voi kasvaa myös rakkolevä, jos kalliopinta pysyy virtausten tai aallokon ansiosta puhtaana. Rakkolevä vaatii melko korkean suolapitoisuuden, mutta silti sitä kasvaa Suomen koko eteläisellä rannikolla Vaasan saaristoon asti. Rakkolevä ei kuitenkaan selviä liian aallokkoisissa paikoissa. Pehmeillä pohjilla kasvaa järviruokoa, joka tarjoaa linnuille suojaa ja ruokapaikkoja. Ruovikon ulkopuolella kasvavat vidat. Puhtailla hiekkapohjilla kasvaa meriajokasta ja merinäkinpartaista, mutta niiden selviämistä haittaa hiekkapohjien pehmeneminen Itämeren rehevöitymisen seurauksena.



Litoraali eli rantavyöhyke






>> Sivun alkuun