|
Vesikasveja ja leviä voit opetella tunnistamaan tarkkailemalla niitä luonnossa tai keräilemällä. Joidenkin levälajien tunnistaminen vaatii mikroskooppia, mutta hyvällä, 20 x suurentavalla luupilla pärjää hyvin pitkälle. Vedenalaisia kasveja voit tarkkailla vesikiikarin tai sukellusnaamarin läpi. Kun olet oppinut tunnistamaan suurimmat ja yleisimmät lajit, löydät niiden välistä ja alta lisää lajeja keskittymällä tarkkailemaan pientä aluetta kerrallaan. Voit esimerkiksi käyttää yhden neliömetrin kokoista, rimoista rakennettua ruutua, jonka asetat rannalle tai meren pohjaan levien päälle. Samasta ruudusta voit opetella tuntemaan myös eläimiä ja vertailla eri paikkoihin asetettujen ruutujen lajeja keskenään. Näit saat käsityksen erilaisissa elinympäristöissä elävien lajien eroista. Voit myös katsoa, kuinka monta kertaa ruutu pitää asettaa uuteen paikkaan samassa elinympäristössä, ennen kuin lakkaat löytämästä lisää lajeja. Kasviolla lajit tutuiksi Kasvilajien opettelussa tehokkain keino on koota oma kasvio. Kun suunnittelet kasvion rakentamista, päätä ensin, mitä kasveja keräät. Ota rannalle mukaan kasvikirja, valkoista paperia, kynä, terävä veitsi ja kassi, johon laitat kerätyt kasvit. Leikkaa veitsellä valitsemasi kasvit siististi ja nimeä ne. Joskus on tarpeen kerätä koko kasvi juurineen. Yritä aluksi kerätä yleisimmät kasvit. Laita keräämäsi rantakasvit valkoiselle paperille ja kasviprässiin. Alimmaisen levyn päälle vähän sanomalehteä, sitten valkoinen paperi, jolla on yksi kasvi; sitten taas vähän sanomalehteä ja valkoinen paperi kasveineen. Kun pinot ovat valmiit ja päällimmäinen levy paikoillaan, kiristä levyt toisiaan vasten. Sanomalehdet kannattaa vaihtaa kuiviksi muutaman kerran prässäämisen aikana. Kerralla prässiin sopii kymmenkunta kasvia. Pinnan alla kasvavat kasvit ja levät ovat yleensä liian velttoja, jotta niitä voisi helposti asetella prässäystä varten paperiarkille. Ne voidaan kuitenkin uittaa paperille oikeaan asentoon vedessä. Laita kasvi sopivan kokoiseen altaaseen, jossa on viisto levy luiskana. Aseta valkoinen paperi levyn päälle niin, että se on suurimmaksi osaksi veden alla ja uita kasvi paperin päälle. Vedä paperia varovasti luiskaa pitkin kuiville samalla tarkkaillen kasvin asettumista. Märkää paperia voi valuttaa kuivemmaksi vaikkapa ripustamalla se hetkeksi narulle pyykkipojilla. Vesikasvit prässätään samalla paperilla, jolle ne on altaassa aseteltu. Kuivatuksen jälkeen ne voidaan irrottaa varovasti ja siirtää puhtaalle, sileälle paperille. Kirjoita jokaisen kasvin alle sen nimi. Oikein märkien kasvien alle kannattaa laittaa imupaperi ja sanomalehteä, päälle kuitukangas ja paino. Vesikasvit eivät kestä yhtä kovaa puristusta kuin muut kasvit, joten laita ne erikseen kirjojen alle prässäytymään. Kasvion voit koota laittamalla kasvit paperiarkeilla kansioon tai siirtämällä ne vihkon sivuille. Kirjoita kasvioon kasvin nimen lisäksi sen löytöpaikka ja keräyspäivämäärä. Jos oikein innostut, voit kertoa kasvista muutakin, esimerkiksi tuntomerkit tai myrkyllisyyden. Voit piirtää kasvin viereen tunnistamista helpottavia kuvia. Kansiossa kasvisivut kannattaa laittaa muovitaskuihin, jotta ne kestävät paremmin käyttöä. Voit kokeilla kasvikokoelman tekoa kameralla, digitaalikameralla tai skannerilla. Kasveista otetut kuvat voi näppärästi siirtää tietokoneelle ja tietoja kasvista korjailla ja täydentää myöhemminkin. Kasviosta tulee siisti ja kestävä, jätettä syntyy vähemmän ja voit jakaa sähköisen kasvion toisten harrastajien kanssa.
|
