Ilmaston lämpeneminen johtaa siihen, että ravinnontuotanto ja veden riittävyys heikkenevät. Tartuntataudit, kuten malaria, leviävät ilman lämpenemisen myötä laajemmalle, ja äärimmäiset sääilmiöt, myrskyt, tulvat ja maanvyörymät lisääntyvät. El Niño- ja La Niña-sääilmiöt voimistuvat. Kun sadanta kasvaa ja jäätiköt sulavat, niin meren pinta nousee. Kolmannes maailman metsien kasvillisuudesta muuttuu. Metsäpalojen lisääntyminen vapauttaa hiiltä ilmakehään ja hävittää eliölajeja. Eläinlajien häviäminen sukupuuttoon nopeutuu entisestään. Pohjoinen havumetsävyöhyke siirtyy noin 400-500 kilometriä pohjoiseen, ja lehtipuut yleistyvät kaikkialla Suomessa. Metsätuholaiset leviävät laajemmalle ja metsäpalot ja myrskytuhot lisääntyvät. Metsien puuntuotto lisääntyy. Maanviljelyn tuottavuus kasvaa, mutta tuholais- ja hallavauriot saattavat lisääntyä. Lisääntynyt sateisuus vaikeuttaa sadonkorjuuta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Itämereen ovat vielä osin tuntemattomat, mutta voidaan olettaa, että vesistöjen rehevöityminen jatkuu ja leväkukinnot pahenevat lumettomien talvien ja lämpenemisen takia. Lisääntynyt tuulisuus vaikeuttaa vesikasvien selviämistä entisillä paikoillaan. Useat rannikon ja saariston lajit ovat vaarassa merien lämpenemisen, veden pinnan nousun ja elinympäristön siirtymisen seurauksena. Ilmeisesti 1940-luvulta asti lisääntynyt sademäärä on johtanut siihen, että Itämereen tulee entistä harvemmin suolapulsseja. Harvinaisen kuivan vuoden 2002 jälkeen Itämereen tulikin pitkästä aikaa kunnollisen suolapulssi Pohjanmereltä. Kevättulvat vähentyvät, mutta talvitulvat lisääntyvät varsinkin Saimaan vesistöissä. Koska järvien jääpeiteaika lyhenee, voi esimerkiksi Saimaannorpan lisääntyminen vaikeutua. Lohikalat kuten siika ja taimen kärsivät lämmöstä Etelä- ja Keski-Suomen järvissä. Uudet lajit saattavat levitä entistä helpommin Itämereen. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös meriliikenteeseen. Kun myrskyt lisääntyvät, karikkoisella ja kapeaväyläisellä Itämerellä sattuu entistä helpommin karilleajoja ja muita laivaonnettomuuksia, esimerkiksi öljykuljetusten riskit kasvavat entuudestaan. Lisääntyvä eroosio täyttää väyliä ja satamia. Itämeren ja Skandinavian kannalta on todella merkittävää, jos ilmastonmuutos tyrehdyttää Golf-virran. Tällöin ilmastonmuutoksen vaikutukset meillä olisivatkin päinvastaiset: kokisimme rajun ilmaston kylmenemisen. Tällaistakin on ennustettu. Ilmastonmuutosta voidaan hidastaa. Suurin osa ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä johtuu hiilidioksidin lisääntymisestä ilmakehässä. Näin ollen merkittävin torjuntakeino ilmastonmuutokseen on fossiilisten polttoaineiden – öljyn, hiilen ja maakaasun - käytön vähentäminen. Maapallon energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla yli 80 %. Jos yhä suurempi osa energiasta tuotettaisiin uusiutuvilla energialähteillä, ongelma pienenisi. Jokainen meistä voi osaltaan olla mukana hidastamassa kasvihuoneilmiötä. Vähentämällä autoilua, säästämällä energiaa ja valitsemalla sähkön tuottajaksi vihreän sähkön olet mukana tässä tärkeässä työssä. Voit myös istuttaa puita sitomaan hiilidioksidia ja lisätä kasvimaasi hiilidioksidin sitomiskykyä esimerkiksi siirtymällä kateviljelyyn. Rakentaessasi vältä sementin käyttöä, sillä sementin valmistus tuottaa runsaasti hiilidioksidia.
|
