Laivareittien rakentaminen muuttaa merimaisemaa. Merimerkit, penkereet ja majakat ovat näkyviä merkkejä laivaliikenteestä. Paikoin laivareittejä on myös ruopattava syvemmiksi. Ruopatessa sedimenttiin kertyneet ravinteet ja ympäristömyrkyt lähtevät liikkeelle. Laivojen jätevedet ja pakokaasut rehevöittävät vesistöjä. Levävyöhykkeen eliöstö kärsii laivaliikenteestä. Sisäsaaristossa laivojen aalto- ja imuvaikutukset aiheuttavat eroosiota. Laivojen potkurivirrat saavat ravinteet kumpuamaan syvältä pintaan. Talviliikenteessä riskit vielä kasvavat, etenkin öljykuljetusten osalta. Törmäyksen riski kasvaa hankalissa oloissa ja jää vaikeuttaa öljyn talteenottoa onnettomuustilanteessa. Itämerestä myös puuttuvat öljyä syövät bakteerit, joita on esimerkiksi Barentsin merellä. Suuri osa Itämereen joutuvasta öljystä on peräisin maalta, jokivesistä ja ilmasta. Nämä öljypäästöt kuormittavat erityisesti sedimenttiä, mutta myös koko Itämeren ekosysteemiä. Öljyonnettomuudet, öljyvuodot ja laittomat öljypäästöt mereen vaikuttavat sekä pinnan yläpuolella että alapuolella. Meriliikenteen Suomenlahdella on ennustettu kasvavan kaksinkertaiseksi vuoteen 2010 mennessä, ja tästä öljykuljetuksien osuus tulee olemaan noin 80 miljoonaan tonnia vuodessa. Talvella ja keväällä tapahtuvat öljyonnettomuudet olisivat kaikkein tuhoisimpia. Öljyn kerääminen jäästä ja lumesta on hyvin vaikeaa. Lisäksi öljy hajoaa hitaasti kylmässä, joten se leviää laajalle. Keväällä tapahtuva öljyvahinko vaikeuttaisi kaikkien eliöiden lisääntymistä. Keväällä ja kesällä tapahtuva öljyonnettomuus vaikuttaisi planktonin lisääntymiseen, öljy myös varjostaisi kasviplanktonia hengiltä. Planktonien hävittyä myös kalat, esimerkiksi silakka ja kilohaili jäisivät ilman ruokaa ja kannat saattaisivat romahtaa. Lisäksi kalojen kutu tuhoutuu, jos öljyä ajautuu sen päälle. Öljy myös tuhoaa kalojen kutupaikkoja, etenkin punalevävyöhyke on altis öljyn aiheuttamalle saastumiselle. Lintujen pesimäkauden aikana tapahtuva öljyonnettomuus saattaa romahduttaa lintukannat. Loppusyksystä öljyvahingon vaikutukset linnustoon olisivat vähäisemmät. Silloinkin lintujen sulkapeite tahriutuu, jolloin se ei enää eristä lämpöä. Tahriintunut lintu ei pysty lentämään eikä hankkimaan ruokaa. Myös hallin ja itämerennorpan turkit kadottavat öljykylvyssä tahriintuessaan erityskykynsä. Öljyä päätyy myös eläinten ruuansulatuskanavaan, kun ne puhdistavat turkkiaan öljystä. Rannan kasveihin ja leviin öljy menee sisään soluihin ja kasvit kuolevat. Myös kasvien luomat elinympäristöt tuhoutuvat.
Jos Itämerellä sattuu öljyonnettomuus, on öljy saatava pois merestä. Tässä sinäkin voit auttaa. WWF:n Fortumin tuella perustamiin vapaaehtoisiin öljyntorjuntajoukkoihin pääsee kuka tahansa 18-69 -vuotias terve henkilö. Ilmoittautua voi WWF:n internet-sivuilla osoitteessa www.wwf.fi/itameri.
|
